Copy
Heinäkuun jäsenviesti 2016

Keskustelutilaisuus Natura-verkoston täydentämisestä ke 7.9.

Maanomistajain Liitto järjestää keskustelutilaisuuden ympäristöministeriön kanssa keskiviikkona 7.9. klo 12.30-14 ympäristöministeriössä, Aleksanterinkatu 7, Helsinki. Keskustelukumppaneina on asiasta vastaavat virkamiehet.

Kaikki jäsenet ovat tervetulleita tapaamiseen. Nyt on hyvä tilaisuus saada tietoa Natura-alueiden tietolomakkeiden ajantasaistamisesta ja verkoston laajentamisesta. Samalla voi tuoda omia näkemyksiään tiedoksi suoraan ministeriöön.

Tilaisuuteen pitää ilmoittautua ennakkoon viimeistään ti 6.9. klo 10 sähköpostiin toimisto@maanomistajainliitto.fi 

Lue lisää tästä: http://www.ym.fi/Natura2000kuuleminen

Mistä uutta liiketoimintaa? Ravinnekierron mahdollisuudet viljelijälle

Proagria järjestää työpajan aiheesta tiistaina 27.9. Helsingissä; ilmoittautuminen viim 12.9. Työpaja on tarkoitettu viljelijöille ja sidosryhmille ravinnekiertoon liittyvien uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseksi. Tilaisuus on maksuton

Lisätiedot ja ilmoittautuminen alla olevasta linkistä

https://www.proagria.fi/tapahtumat/mista-uutta-liiketoimintaa-ravinnekierron-mahdollisuudet-viljelijalle-7008


 

Tule juttusille traktorikynnön SM-kisoissa 30.9.-1.10.2016

 
Maanomistajain Liitolla on oma osasto SM-kyntökilpailuissa Kärkölässä. Kisojen seuraamisen lisäksi paikalla on myös työnäytöksiä sekä mahdollisuus testata traktoreita ja muokkauskalustoa.

http://www.sm-kynnot.fi/
 

Riistan taloudellinen hyödyntäminen - lue ajankohtaiset pohdinnat ja tutkimusuutiset

 
RIISTAN TALOUDELLINEN HYÖDYNTÄMINEN
  • Uutta palveluliiketoimintaa ja lisäarvoa
 
Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön yhtenä tehtävänä on tunnistaa uusia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia ja edistää niiden hyödyntämistä. Riistatalous on yksi näistä tulevaisuuden mahdollisuuksista, jonka ympärille on mahdollista synnyttää taloudellista arvoa tuottavaa palveluliiketoimintaa.
 
Yksi keskeinen syy, miksei liiketoimintapotentiaalia ole hyödynnetty on se, että riistatalouden kehittämisessä joudutaan tarkastelemaan vanhoja totuttuja toimintatapoja uudella tavalla riistan perinteisten käyttömuotojen osalta. Toiminta edellyttää luontoarvojen ja kaupallisten tavoitteiden yhteensovittamista sekä rakentavan ja faktoihin perustuvan keskusteluilmapiirin luomista. Tätä keskustelua ei ehkä ole toistaiseksi käyty kaikkia osapuolia huomioivalla tavalla, saati sitten viety käytännön toiminnan tasolle.
 
Riistan kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvää toimintaa on toki olemassa, mutta palveluliiketoiminnan näkökulmasta kokonaisuus näyttäytyy jäsentymättömältä. Riistaan liittyvä taloudellinen tarkastelu edellyttää riistan arvon määrittämisen lisäksi riistatalouteen liittyvän palveluliiketoiminnan mallintamista, konseptointia ja aktivointia niin kuin kaikki muukin liiketoiminta. Toistaiseksi tätä työtä on tehty kovin vähän.
 
Riistan arvoa on tarkasteltu tähän mennessä pääsääntöisesti lihan arvon näkökulmasta, itse myytävä metsästyselämys on pääsääntöisesti jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä kerätyn aineiston perusteella yhden kaupallisesti hyödynnetyn hirviluvan arvoksi muodostui noin 4500 eur. Laskentaan huomioitiin itse metsästystapahtuma, kaatomaksu, majoitus ja ruoka. Lihan arvoa ei tässä tarkastelussa ollut mukana. Lihan arvosta voidaan todeta, että yhdellä luvalla saatavan lihan arvo on noin 1680 eur, keskimääräisen ruhopainon ollessa 168 kg ja ulosmyyntihinnan 10 eur/kg. Näin laskettuna kaupallisesti hyödynnetyn hirviluvan arvo ylittää 6000 eur.
 
Keski-Suomessa myönnetään vuositasolla noin 2500 hirvenkaatolupaa. Edellisiin laskelmiin pohjautuen voidaankin todeta, että koko Keski-Suomessa kaadettavan hirvikannan potentiaaliseksi arvoksi muodostuu näin yli 15 miljoonaa euroa.
 
Maanomistajat ja maanomistajien etujärjestöt ovat huolissaan erityisesti hirvien aiheuttamista tuhoista. Huoli on osin täysin aiheellista, hirvien aiheuttamat tuhot taimikoille voivat olla paikallisesti merkittäviäkin. Myös maanomistajan tulisi saada riistasta saada taloudellista tuottoa, ei pelkästään vahinkojen korvaamiseksi vaan metsäomaisuuden tuoton näkökulmasta. Jos riistasta saatavien tuottojen ja riistan aiheuttamien kulujen suhde on positiivinen ja riistasta saatava tulo kasvattaa metsäpääomasta saatavaa kokonaistuloa, on vahvojenkin riistakantojen ylläpito hyväksyttävää. Tämä puolestaan lisää riistan ympärille rakennettavan palveluliiketoiminnan toteuttamismahdollisuuksia.
 
 
 
 
 
Riistan arvon todentaminen ja selkeytys kaikille osapuolille
 
Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä on luotu kaksi erilaista liiketoimintamallia palvelukokonaisuuden jäsentämiseksi sekä toimijoiden roolien selkeyttämiseksi, sekä aloitettu työ riistan taloudellisen arvon määrittelemiseksi. Tässä arvonmuodostuksessa pääpaino on nimenomaan myytävän metsästyselämyksen tuottamisessa.
 
Liiketoimintamahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää toiminnassa mukana olevien sidosryhmien kiinteää yhteistyötä ja läpinäkyvää sekä selkeää sopimuskäytäntöä. Tätä yhteistyötä ei synny, jos kaupallinen toiminta ei ole läpinäkyvää eikä kaupallisen toiminnan lisäarvo ole todennettavissa kaikille osapuolille. Nämä ovat liiketoiminnan toteuttamisen ehdottomia edellytyksiä.
 
Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä on nyt käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on käytännössä synnyttää uutta liiketoimintaa riistan ympärille. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Manner–Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
 
Tässä projektissa ovat mukana valtakunnallisina toimijoina Suomen riistakeskus, Luonnon ja riistanhoitosäätiö. Toiminta painottuu Keski-Suomen alueelle, mutta tuloksia tullaan hyödyntämään myös valtakunnallisesti. Seuraavan kahden vuoden aikana aktivoidaan toimijoita toteuttamaan käytännössä riistan taloudelliseen hyödyntämiseen liittyviä toimenpiteitä. Riistatalouden palvelukokonaisuus jäsennetään toiminnan tasolle mallilla, josta on ymmärrettävällä tavalla todennettavissa mm. metsästystapahtuman kaupallisen arvon jakautumisen periaatteet sekä eri sidosryhmien hyödyt toiminnassa. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Manner–Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
 
.
 
Uusia mahdollisuuksia perinteitä kunnioittaen
 
On tärkeää tiedostaa, että riistan kaupallista hyödyntämistä voidaan kehittää perinteisen suomalaisen metsästyskulttuurin rinnalla, kun lisäarvo pystytään todentamaan konkreettisesti eri osapuolille, eikä toiminnalla suljeta pois harrastusmetsästyksen toteuttamismahdollisuuksia. Riistan arvon avaaminen puolestaan helpottaa toimijoita ymmärtämään riistan moninaista arvopotentiaalia ja edesauttaa konkreettisten toimenpiteiden syntymistä eri osapuolien välillä.
 
Kaupallisen arvon havainnollistaminen toimijaosapuolille asettaa myös riistan mahdollisesti aiheuttamien metsävahinkojen tarkastelun uudenlaiseen valoon. Oikein toteutettuna riistan kaupallisen hyödyntämisen tuloksena syntyvää tuloa kohdistetaan myös riistan hyvinvoinnin lisäämiseen, elinvoimaisten riistakantojen ylläpitoon ja metsästysinfrastruktuurin rakentamiseen sekä ylläpitämiseen. Tämä puolestaan lisää perinteisen metsästyksen näkökulmasta harrastuksen jatkumoa tulevaisuuteen. Yhtälailla metsäomaisuuden arvon tulee kasvaa sen myötä mitä laadukkaampaa ja runsaampaa riistakantaa se kantaa.
 
Tommi Häyrynen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö

 

Maanomistajain Liitto on Facebookissa
https://www.facebook.com/maanomistajainliitto

Yhteistyössä
                              

Copyright © 2016 Maanomistajain Liitto ry, All rights reserved.

Peru uutiskirjeen tilaus 

Email Marketing Powered by Mailchimp