Puurakentamisessa on kestävä tulevaisuus
Positiivinen pöhinä puurakentamisen ympärillä on nyt valtava paitsi Lapissa myös koko Suomessa ja Euroopassa. Tässä Arktisen biotalouden kolmannessa uutiskirjeessä nostammekin tapetille ajankohtaisia asioita, tapahtumia ja henkilöitä puurakentamisen saralta. Kerromme muun muassa terveisiä ympäristöministeriöstä, tarinan pellolaisesta hirsialan yrityksestä sekä Kemin kaupungin puurakentamisen toimenpideohjelmasta.
Lue, kommentoi, jaa ja keskustele tästä tärkeästä aiheesta! Toivottavasti uutiskirjeemme herättää paljon positiivista virettä tärkeästä asiasta - nyt on korkea aika puurakentamiselle!
Mukavia lukuhetkiä!
Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130
Johanna Asiala, johanna.asiala@lapinliitto.fi, 040 661 2592
Anne Jaakola, anne.jaakola@lapinliitto.fi, 040 667 2552
Kuva: Tanja Häyrynen, Lapin liitto
|
|
Puurakentamisen avainasemassa on julkinen sektori
Arktinen biotalous -hanke on koonnut puurakentamisen osioon teemaryhmän alan eri toimijoista sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta. Mukana on niin yrittäjiä, rakentajia, koulutuksesta vastaavia kuin arkkitehtejäkin. Osaajia on kerätty koko Suomen mitalta Lapista Helsinkiin, aina yksityishenkilöistä ministeriön edustajiin saakka.
Teemaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Rovaniemellä helmikuun 10. päivänä. Sen tehtävänä on pohtia yhdessä puurakentamiseen tarvittavia, asian edistämisen kannalta tärkeitä toimenpiteitä Lapin alueella. Näitä toimenpiteitä kerätään osaksi arktisen biotalouden kehittämisohjelmaa, joka julkaistaan kesäkuussa. Kehittämisohjelmalla tullaan jatkossa linjaamaan maakunnassa tehtävää kehittämistyötä. Se antaa vahvan pohjan tuleville hankkeille ja projekteille, joilla Lapin biotaloutta edistetään aina vuoteen 2025 saakka.
Seuraava puurakentamisen teemaryhmän kokous pidetään puurakenteisessa tiedekeskus Pilkkeessä 15. maaliskuuta.
Arktinen biotalous-hankkeessa puurakentamisen pääviestiksi muodostui ”Julkinen sektori on puurakentamisen arvostaja ja edelläkävijä”. Lause kertoo julkisen sektorin merkityksestä puurakentamisessa sekä siitä, että se suosii puuta tulevaisuuden rakennusmateriaalina esimerkiksi kouluissa, sairaaloissa ja virastoissa. Näin julkiset rakennukset ovat jatkossa käyttäjäystävällisempiä, kestävämpiä ja terveellisempiä. On tärkeää, että juuri julkinen sektori toimisi edelläkävijänä muutoksessa kohti kokonaisvaltaisesti kestävää rakentamista. Siksi tähän suureen tilaajaryhmään pyritään hankkeessamme aktiivisesti vaikuttamaan.
Kuva: Arktinen biotalous -hanke
|
|
Riihipellonpuistosta on tulossa pienen ekojalanjäljen kohde
Miltä kuulostaisi asua opiskeluaikana kerrostaloasunnossa, jossa on kotoisat puupaneeliseinät, erinomainen sisäilma ja akustiikka, ja pihassa käyttövalmiina taloyhtiön auto tai polkupyörä? Mitä jos samassa korttelissa olisi opiskelupaikan lisäksi tiede- ja taideyhteisöjen tutkimus- ja palvelupisteitä, ja katolla aurinkopaneelit sähkölaskuja pienentämässä? Entä jos vuokrakaan ei olisi sen suurempi kuin tavallisessa vuokra-asunnossa?
Ensi vuonna tämä voi olla totisinta totta. Viime syksynä Rovaniemellä polkaistiin käyntiin hanke, joka toteutuessaan on kaikkea edellä mainittua ja vielä vähän parempaakin. Riihipellonpuiston tontti sijaitsee aivan Lapin yliopiston päärakennuksen läheisyydessä, ja alueen käytöstä on tehty moderneja suunnitelmia.
Tavoitteena on parantaa opiskelija-asumisen laatua
Domus Arctica -säätiön (DAS) toiminnanjohtaja Kirsti Saviaro kertoo, että aamukahveilla tontille visioitiin kumppanuuskaavan avulla toteutettavaa yritys-, tiede- ja taidepuistoa sekä DAS:n opiskelijakerrostaloa.
- Tontilla voisi olla opiskelija-asuntojen lisäksi korkeakoulukonsernin hallintorakennuksia, muotoiluyritysten yhteenliittymä sekä tiloja matkailuyrittäjille. DAS:n kohteessakin voitaisiin yhdistää taidetta, ekologisuutta sekä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, Saviaro luettelee..
Puu on vahva vaihtoehto
Riihipellonpuiston asuintalokohteen rakentamiseen käydään läpi eri vaihtoehtoja. Ajatuksena on toteuttaa kohde puukerrostalona, mikäli kustannukset mahdollistavat sen.
- Haluamme toteuttaa hankkeen kohtuuhintaisena ARA-rahoitteisena vuokratalona, joten rakennuskustannukset pitää saada mahtumaan ARA:n rajoihin, toteaa Kirsti Saviaro.
- Ainakin itse uskon, että niihin rajoihin vielä päästään. Onnistuessaan tämä hanke voisi toimia mallikohteena, joka olisi opiskelijan kukkarolle edullinen vaihtoehto.
Säästöjä syntyy opiskelijalle muussakin kuin vuokrassa. Kohteessa on tarkoitus kokeilla erilaisia innovaatioita lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmissä ja lukituksessa. Kokeiluun pääsee myös muita innovatiivisia ratkaisuja, kuten jakamistalouden periaatteiden tuominen asumiseen ja uudenlaisen yhteisöllisyyden mahdollisuudet. Tavoitteena on saada samalla myös tutkimustietoa puurakentamisen prosessista, hankkeessa käytettävistä tekniikoista ja materiaaleista sekä niiden toimivuudesta Napapiirin tuntumassa.
- Suunnittelu- ja rakentamisprosessista kertyvää kokemusta ja tietämystä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa muihin kohteisiin, ja koostaa esimerkiksi opinnäytetöinä, Saviaro pohtii.
Riihipellonpuiston kohteen ja korttelin kaavan alustava suunnittelu on aloitettu syyskuussa 2016 ja tavoitteena on, että kaavaan liittyvät asiat ovat valmiina 2017 loppuun mennessä. Rakentamisvaiheeseen päästään mahdollisesti vuoden 2018 aikana.
LUE LISÄÄ BIOTALOUSUUTISISTA!
Kuva: Havainnekuva / Riihipellonpuisto-hankkeen arkisto
|
|
Ympäristö- ja talousystävällistä rakentamista edistämässä
Tahtotila puurakentamisen edistämiseen on vahva alueiden lisäksi myös valtiovallan osalta. Hallitusohjelmakin linjaa uudet tuotteet metsästä yhdeksi kärkihankkeistaan. Ympäristöministeriön puolelta ohjelmapäällikkö Petri Heinon toimenkuvaa kuuluu edistää puurakentamista Suomessa valtakunnallisella tasolla.
- Puurakentamista pyritään tällä hetkellä valtakunnallisesti edistämään määräyksiä kehittämällä. Uusimmat puurakentamista tukevat täsmennykset rakennusmääräyksiin astuvat voimaan ensi vuoden alusta, kertoo Heino.
Resurssitehokkuus keskiössä
Puurakentaminen on usein paljon muuta rakentamista resurssitehokkaampaa, joten jo siitä syystä sitä tulisi suosia laajemminkin. EU pyrkiikin toimillaan siihen, että julkinen sektori olisi edelläkävijä esimerkiksi rakentamisen resurssitehokkuudessa.
Ympäristöystävällistä rakentamista
Yksi puurakentamisen suurista hyödyistä on sen ympäristöystävällisyys. Myös EU:ssa on reagoitu tähän lisäämällä ympäristöasioiden painoarvoa julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä.
- Hiilijalanjälki on tulossa määräyksiin luultavasti 8–10 vuoden sisään. Tämä tulee vaikuttamaan rakentamiseen lähitulevaisuudessa siten, että rakennuttajat alkavat arvioimaan elinkaari- sekä ympäristövaikutuksia ja ohjaamaan rakentamista kohti puun käyttöä, arvioi Heino.
Puurakentamisen osaamisesta uusi vientivaltti?
Lapin puurakentamiseen liittyvät mahdollisuudet Heino näkee varsin valoisina.
- Lapissahan on tällä hetkellä käynnissä valtava matkailubuumi ja matkailurakentamisessa on suuret mahdollisuudet. Mielestäni on kovin nurinkurista, että esimerkiksi Levillä suurin osa rakennuksista on rakennettu betonielementeistä, toteaa Heino.
Heino kaipaakin matkailurakentamisen puolelle omaa hanketta, joka pureutuisi matkailurakentamisen haasteisiin ja loisi mielikuvaa siitä, millaista puuelementtituotantoa alueella voisi lähteä kehittämään.
- Yritystoiminnan tulisi olla teollista elementtituotantoa Lapissa. Markkina-alueena olisi koko arktinen alue.
- Lisäksi puurakentaminen yleistyy kaiken aikaa myös kerrostalorakentamisessa, Heino huomauttaa.
Maailmalta on tullut vahvaa viestiä siitä, että suomalaisen puurakentamisen osaamisella olisi vahvat markkinat viennissä.
- Puurakentamisen teema nousee esille usein virkamiestasolla eri maiden edustajien kanssa. Kiinnostusta on tullut esimerkiksi Iranista, Kiinasta, Japanista ja Etelä-Koreasta, kertoo Heino.
Suomessa on hyvä perusosaaminen puurakentamisesta ja lisäksi ymmärrämme materiaalista ja sen käytöstä paljon. Tältä tasolta on hyvä lähteä kehittämään puurakentamista yhä eteenpäin ja viemään suomalaista rakennusosaamista myös maailmalle!
LUE LISÄÄ BIOTALOUSUUTISISTA!
Käy myös lukemassa Heinon blogikirjoitus ympäristöministeriön Ynnä Muuta -blogissa.
Kuva: Tanja Häyrynen, Lapin liitto
|
|
Kemissä vauhditetaan puurakentamista toimenpideohjelman avulla
Kemin kaupunki vauhdittaa puurakentamista arktisen puurakentamisen toimenpideohjelman avulla. Tavoitteena on muun muassa ottaa huomioon positiivisella tavalla puurakentamisen mahdollisuudet kaupunkikonsernin omien rakennusten rakennuttamisessa tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta. Kemin kaupunginvaltuuston hyväksymään toimenpideohjelmaan kuuluu olennaisesti puurakentamisen edistäminen sekä kaavoituksen että puurakentamiseen liittyvän neuvonnan avulla. Ohjelma tukee myös arktisen puurakentamisen tutkimusta, koulutusta ja tuotekehitystä sekä toimintaa Nordic Wooden Cities -verkostossa.
- Yhteistyöverkoston avulla tavoitteena on edistää puurakentamista koko Lapin maakunnassa, tiivistää projektipäällikkö Tytti Ahoranta Kemin Digipoliksesta.
Rakennusjätteet ovat pääsääntöisesti vaikeasti kierrätettäviä materiaaleja. Maapallon kaikesta jätteestä jopa noin 40 prosenttia aiheutuu rakentamisesta.
- Puu on ekologinen, vähähiilinen ja kierrätettävä materiaali. Se on yksi hyvä syy edistää puurakentamista. Uusilla kantavilla ristiinliimatuilla puurakenteilla voidaan toteuttaa korkeita kerrostaloja. Suomessa esimerkki sellaisesta on 8-kerroksinen Puukuokka Jyväskylässä, Ahoranta luettelee.
Tulevaisuudessa puusta rakennetaan yhä enemmän
Uudet rakentamiseen vaikuttavat direktiivit tulevat edistämään puun käyttöä tulevaisuuden rakentamisessa. Puun käytön edistäminen on myös yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista.
- Kun uusia ohjeistuksia lukee, on aivan sanomattakin selvää, että se materiaali on puu, Ahoranta toteaa.
Myös ympäri Eurooppaa tehdyt tutkimustulokset kannustavat puun käyttöön julkisissa rakennuksissa, kuten esimerkiksi kouluissa tai sairaaloissa, sillä puulla on todettu olevan positiivisia terveysvaikutuksia.
- Kansainväliset tutkimukset osoittavat puun terveysvaikutusten pitävän paikkaansa. Esimerkiksi Pudasjärven 800 oppilaan hirsikoulussa on mahdollisuus tutkia asiaa käytännössä, kertoo Ahoranta.
Muut kunnat ovat seuranneet perässä, sillä puukouluja on rakenteilla Lapissa esimerkiksi Kolarissa ja suunnitteilla Kittilään.
Puurakentamista on pidetty kalliina – mitä enemmän massiivipuuta rakenteissa, sen kalliimmat rakennuskustannukset. Suomessa kasvaa kuitenkin eniten puuta maailmassa asukasta kohden ja senkin takia sitä pitäisi käyttää massiivipuurakentamisessa reilusti nykyistä enemmän. Toistaiseksi suomalainen puu virtaa vientiin sahatavarana.
- Puuta Suomessa riittää, mutta metsiemme kasvusta käytetään noin 60 prosenttia. Suomen sahateollisuus on huipputasoa, mutta merkittävä osa sahatavarasta menee edelleen sellaisenaan vientiin, Ahoranta miettii.
CLT on puurakentamisen uusi musta
Puurakennusmateriaalin uusinta muotia on cross laminated timber, eli CLT.
Kuultuaan ensimmäisen kerran CLT:stä, pitkään puurakentamisen parissa työskennellyt Tytti Ahoranta suhtautui siihen epäillen.
- Ajattelin, että se on ohimenevä ilmiö, Ahoranta naurahtaa.
- Mutta nyt pidän sitä yhtenä potentiaalisimmista rakennusmateriaaleista, sillä painumattomana ja levymäisenä materiaalina se soveltuu myös kerrostalorakentamiseen. CLT on saamassa myös CE-hyväksynnän, mutta harmonisointiprosessi on vielä kesken. Kansallisen hyväksynnän turvin sitä käytetään laajasti rakentamiseen ympäri maailmaa, Ahoranta kertoo.
Kemin puurakentamisen toimenpideohjelman yhtenä tavoitteena on luoda Kemiin arktisen, vähähiilisen ja älykkään puurakentamisen osaamiskeskus yhdessä eri oppilaitosten sekä yritysten kanssa. Pyrkimyksenä on myös hyödyntää puuta entistä enemmän liike- ja toimitilarakentamisessa.
Kemin Digipolis Oy:n johtamassa ja Ammattiopisto Lappian kanssa yhteistyössä toteutetussa CLT-koetalo -projektissa Lapin AMK tuotti tutkittua tietoa CLT-rakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta.
- Esimerkkeinä Lappian tuotannosta tähän mennessä ovat Veitsiluodon kuorimon melueste ja loppukeväällä Kemin kaupungin rakentaman Sauvosaaren jalkapallokatsomo, mainitsee Ahoranta.
Kemin Matkailu Oy on toteuttanut uusimmat investointinsa puurakenteisena, ja voi näin ollen hyödyntää markkinoinnissaan vähähiilisten, ekologisten, kierrätettävän, uusiutuvan ja arktisella alueella tuotetun sertifioidun materiaalin käyttöä matkailurakentamisessa.
LUE LISÄÄ BIOTALOUSUUTISISTA!
Kuva: kiintopuu.fi / koetalo
|
|
Yrityksillä olisi kapasiteettiä enempäänkin puurakentamiseen
Puurakentamisesta kohistaan nyt sekä yksityisellä että julkisella puolella. Päättäjät ovat heränneet puurakentamisen etuihin, sillä puurakennusten hiilijalanjälki on pieni, ja koko rakennusprosessi on sekä ekologinen että taloudellinen.
Mielenkiinnon heräämisestä huolimatta trendi ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt isona piikkinä lappilaisten hirsiyritysten myyntitilastoissa.
Pellopuu Oy on yksi Suomen vanhimmista hirsialan yrityksistä, ja sijaitsee nimensä mukaisesti Pellossa, lähellä Suomen ja Ruotsin rajaa. Perinteikäs yritys on tuottanut hirsirakennusmateriaaleja niin yksityisasumuksiin kuin suurempiinkin rakennuskomplekseihin jo useamman vuosisadan ajan.
Pellopuun myyntipäällikkö Aatos Keskitalo kertoo, että hirsi on rakennusmateriaalina ylivertainen asuin- ja käyttörakennuksissa.
- Hirsi on käyttöikänsä puolesta taloudellinen ratkaisu, sillä kerran rakennettu hirsitalo kestää käyttöä tutkitusti jopa 300 vuotta. Lapissa on jopa yli 300-vuotiaita hirsirakennuksia, jotka ovat edelleen täydessä asuinkäytössä, Keskitalo kertoo.
- Kun hirsitalo tulee asuinkäyttöikänsä päähän, sen voi käyttää esimerkiksi polttopuuna. Siitä ei siis synny purkujätettä, hän jatkaa.
Hirsi on myös nopea rakentaa. Esimerkkinä Keskitalo mainitsee viime vuonna rakennetun Ritavalkean lomakeskuksen, joka nousi perustuksiltaan käyttövalmiiksi alle puolessa vuodessa.
Aatos Keskitalo haluaa kannustaa hirsirakentamiseen erityisesti julkisella sektorilla, sillä hirsirakennusten sisäilman laatu on erinomainen. Hirsi on kosteutta ja lämpöä sitova ja tasapainottava matariaali, joka pitää esimerkiksi ilmankosteuden tasaisena.
- Puurakennuksilla on todettu olevan myös muita terveysvaikutuksia. Jos esimerkiksi kaikki koulut ja päiväkodit saataisiin rakennettua rehellisestä hirsipuusta, olisi jo moni iso ongelma ratkaistu.
Kaavoituksessa kangertaa
Asuintalojakin Aatos Keskitalo rakentaisi hirrestä mielellään enemmän, mutta hirsitaloja on vaikeampi saada pystytettyä kasvukeskuksiin. Kaupungeissa kun ei ole juurikaan kaavoitettu alueita pientaloille.
Tonttien käytön kannalta on kustannustehokasta rakentaa kerrostaloja. Kuitenkin moni yksityishenkilö aina lapsiperheistä vanhuksiin haluaisi asua omakotitalossa.
- Olisi hyvä jos tähän asiaan tartuttaisiin jo kaavoitusvaiheessa, kun tehdään suunnitelmia uusista asutuskeskuksista, Keskitalo huomauttaa.
- Uskon, että myös kaupunkien lähiöissä olisi enemmän tilaa omakotiasumiselle, jos niitä vain haluttaisiin siihen käyttöön kaavoittaa, Keskitalo pohtii.
Puun käyttö on alimitoitettua
Puurakentaminen ei Keskitalon mukaan jää kiinni raaka-ainepulaan, sillä Suomen metsiä pitäisi hakata moneen kertaan sen verran, mitä nykyisellään harvennetaan.
- Metsät kasvavat huonosti, jos niitä ei harvenna. Liian tiheässä kasvavat puut jäävät ohuiksi riu'uiksi, Keskitalo harmittelee.
Hän painottaa, että hakkuumateriaalia voisi myös hyödyntää monipuolisemmin kuin nykyään. Samoin koko Suomen puutuoteteollisuutta pitäisi saada jollakin keinolla monipuolistettua.
- Sekä kotimaisilla että ulkomaisilla markkinoilla olisi kysyntää huomattavasti suuremmalle määrälle puutuotteita kuin mitä Suomessa nyt tuotetaan. Ja niinhän se on, että jos me emme niitä tuotteita sinne markkinoille tee, niin joku muu tekee ja nappaa rahat, Keskitalo hymähtää.
Vaikka puurakentamisen buumi lähtisi nousuun yhdessä yössä, ja koko Suomen joka ainoa julkinen rakennus päätettäisiin rakentaa puusta, olisi yrittäjäpohja siihen valmis ja käytettävissä. Näin arvioi Aatos Keskitalo.
- Se ei jää siitä kiinni, etteikö metsässä kasvaisi tarpeeksi puuta, tai ettei olisi osaavia alan yrityksiä tekemässä. Nykyisillä, jo olemassa olevilla yrityksillä olisi kapasiteettia paljon nykyistä runsaampaan puurakentamiseen, Aatos Keskitalo summaa.
LUE LISÄÄ BIOTALOUSUUTISISTA!
Kuva: Pellopuu
|
|
Puutietoiskut tulevat!
Arktinen biotalous -hanke tulee järjestämään Lapin alueella kevään aikana kolme puutietoiskua. Puurakentamisen teemaryhmästä nousi toive, että hankkeen kautta levitettäisiin ajankohtaista tietoa Lapin alueella puurakentamisesta eri sidosryhmille. Verkostoissa on voimaa ja ajankohtaista tietoa tarvitaan aina!
Puutietoiskujen aiheita ovat esimerkiksi muuttuvat palomääräykset, puurakentamisen kustannustehokkuus, puurakentamisen hienot esimerkit, alan yritykset, matkailurakentaminen sekä arktinen rakentaminen ja sen erityisosaaminen alueella. Kohderyhminä tulevat muiden muassa olemaan alan yrittäjät, rakennustarkastajat, arkkitehdit sekä julkisen sektorin edustajat kuten kaavoittajat. Seuraavat tietoiskut tullaan pitämään Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Niissä tulee mahdollisesti olemaan myös vierailevia puhujia eri tahoista.
Ensimmäinen puutietoisku pidettiin Keminmaassa 2.3. ja kohderyhmänä olivat tuolloin palo- ja rakennustarkastajat. Tietoiskussa esillä olivat ympäristöministeriön esitys muuttuvista rakennusmääräyksistä ja niiden vaikutuksista rakennuksien palo- ja energiatehokkuusvaatimuksiin, Arktisen biotalouden puurakentamisen teeman esittely sekä Lapin ammattikorkeakoulun puurakentamiseen liittyvät hankkeet.
Kuva: Anne Jaakola, Lapin liitto
|
|
Terve kunta rakentuu puulle
Puun käyttö on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina julkisessa rakentamisessa. Puun käyttöön houkuttelevat muun muassa sisäilmavaikutukset, puurakentamisen nopeus sekä ilmastovaikutukset. Lisäämällä puun käyttöä voidaan vaikuttaa positiivisesti kuntien talouteen, työpaikkojen syntymiseen, kuntalaisten hyvinvointiin, ympäristöön ja ylipäänsä kuntien vetovoimaisuuteen. Puun avulla voidaan siis rakentaa terve kunta.
Puutuoteteollisuus on halunnut vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä rohkaista kuntapäättäjiä ja virkamiehiä puumateriaalien käytön lisäämiseen rakentamisessa. Lisäksi heille halutaan tarjota uudenlaisia työkaluja tähän. Siksi Puutuoteteollisuus järjestääkin maaliskuussa laajan Terve kunta rakentuu puulle -seminaarikiertueen, joka rantautuu kaikkiaan kahteentoista suomalaiseen kaupunkiin. Seminaarit ovat osallistujille maksuttomia ja viimeinen seminaari Helsingistä 31.3. lähetetään myös suorana striimina netissä. Kiertue starttasi 2.3. Kuopiosta ja pohjoisimmillaan kiertue saapuu 17.3. Ouluun. Käy ilmoittautumassa mukaan täällä. Linkin kautta pääset koulutushakuun. Kirjoita hakukenttään ”terve kunta rakentuu puulle” ja ilmoittaudu mukaan aikatauluihisi sopivalle seminaaripäivälle. Taustatietoa seminaarista löydät täältä.
Tervetuloa mukaan kuulemaan ajankohtaista uutisia puurakentamisesta julkisen sektorin puolella!
Kuva: Terve kunta rakentuu puulle
|
|
|
|
|
